No moi!

Tavoitteeni oli täyttynyt silloin joulun alla. Painoin 58 kiloa. Juhlien jälkeen olin saanut takaisin lähes kaikki kilot, jotka olin menettänyt mutta aika nopeasti ne kuitenkin meni, ja olen pysähtynyt 59.6 kohdalle. Tätä on jatkunut jo lähes kuukauden. Viikon päästä aloitan tehotreenit (mikä mun tapauksessa tarkoittaa kuntosalikortin hankkimista) ja yritän tiputtaa 1.5 kiloa, niin että pysyn siitä eteenpäin 58:ssa. Olen tosi ylpeä siitä, että pystyn saavuttamaan tavoitteitani.

Seuraava tavoite olisi kandi tämän vuoden loppuun mennessä. Sisko kehuskelee jo että on 1 kurssin päästä siitä, minulla taas on koko työ vielä edessä. Täytyy suorittaa muutama kurssi, uusia muutama toinen ja tehdä vielä kaikki sivuaineet hyvin. No, tämähän on vain seurausta siitä, että olen löhöillyt 2 vuotta. Muutenhan olisin tehnyt sen kandin jo. No, ei mua haittaa.

Sen jälkeen olis kiva lähteä vaihtoon mutta tässäkin on jotain häslinkiä. No, toivon kuitenkin että kaikki kääntyy vielä parhaan päin.

Yksi asia mikä kiristää vielä on se, miten mun kaukaisempi tulevaisuus jatkuu. Juuri nyt näyttää siltä, että olen mennyt kompromisseissani liian pitkälle. Tosin, en ole myöskään joutunut hirveisiin riitoihin, mikä on sekin ihan hyvä asia, säästää ääntä ainakin. Toisaalta en haluaisi koko ajan elää muiden ehdoilla. VItsi kun nää ihmissuhteet on vaikeita ja vaatii oikeasti aivoja! No, kun en minäkään uhraudu kovin mielelläni, niin mitä voi odottaa muilta.

Eiku kahville sitten..

Okei, edellinen sessio piti sulkea kiireiden vuoksi, samoin käy varmaan tämänkin.

No, seuraavassa kuitenkin muutama fakta laihduttamisestani. Aloin laihduttaa kuultuani pari ikävää kommenttia sieltä, mistä niitä ei saa ikinä tulla. Niinpä ajattelin yllättää tämä henkilö ja ryhdyin toimiin. Aluksi hyppäsin junaan ajattelematta, mikä kostautui seuraavana päivänä - melkein pyörryin. Sen jälkeen ajattelin että ok, ei sillä nyt niin kiirettä ole, ja otin rauhallisemmin. Ensin pyrin rajoittamaan syömiseni, ja pelkästään pienentämällä ruoka-annoksiani pääsin eroon muutamasta kilosta. Sitten jämähdin varmaan kuukaudeksi 61 kiloon, ja lopulta rupesin laskemaa kaloreita. Olin aina pitänyt kalorinlaskijoita hulluina mutta nyt oli ruvettava tähänkin. Haluan oikeasti näyttää tyrmäävältä just uuden vuoden jälkeen. Kesä oli fiasko kun vedin ihmiset shokkiin rehevillä reisilläni, ehkä nyt timmi vatsa korjaa potin kotiinpäin.

Nykyään siis noudatan erästä kalorilaskinta, ja hyvin menee. Sain viikon alusta laihdutettua 60 kilosta 59.4:n, tänään oli taas 59.7, mikä ei ole niin paljon mutta kuitenkin kaukana tavoitteestani. Tavoitteeni on siis laihtua ainakin 58 kiloon ja pitää paino siinä. Vähemmän saa tulla, enemmän ei ikinä. Jos olen realisti, veikkaan että jouluksi painan just 58 kiloa, mutta pitää muistaa kaikki herkkupöydät ja keksiä jotain, jotta uuden vuoden päivänä painoni on 58 tai jopa 57.5.

Syönnintarkkailun lisäksi harrastan liikuntaa, eli teen vatsalihasharjoituksia, treenaan jalkojani ja harrastan joogaa silloin kun huvittaa. Syön aina tarvittavat määrät proteiinia ja pidän huolen että saan myös vitamiineja. Siis ajatus on se, että paitsi että mun pitää yllättää mun kommenttilähde, niin myös sen naispuoliset kaverit pitää saada kateellisiksi. Olen kuullut huhuja, että he ovat lihonneet, no, tässäpä minun vuoroni näyttää kuuma vartalo.

Mua oikeasti nolotti ihan sikana silloin kesällä kun me mentiin rannalle. Mä en muutenkaan käy rannalla koskaan, silloin oli mentävä, ja näytin kirjaimellisesti sialta sen toisen rinnalla. Kun tulin bikineissäni ulos pukuhuoneesta kukaan ei saanut sanaakaan suustaan ja niiden naamat kertoi kyllä kaiken. Olin täydellinen fiasko. Se toinen tyttö on siis urheilija, mua lyhyempi, eikä sillä ollut grammaakaan liikapainoa. Sitä paitsi se oli ruskettunut. Halusin vajota maan alle.

Nyt on kuitenkin talvi ja mulla on kesään asti hirmuisen paljon aikaa hoitaa itseni kuntoon. Nyt kun olen onnistunut pudottamaan pahimmat selluliittini, ostan ensi vuodeksi kuntosalikortin ja käyn siellä joka ikinen päivä ennen ja jälkeen opiskelujen ja työn. Haluan oikeasti, että kun mä seuraavan kerran joudun rannalle sen toisen tytön kanssa, niin se olen sitten minä joka ylpeilee vartalostaan.

Ainut mitä kaipaan vanhasta minästäni on rinnat. No, kaikkea ei voi saada. Ahterini on kuitenkin sen verran iso että uhraan mieluummin kupillisen verran rintojani kuin näytän läskejäni enää missään julkisesti. Sitä paitsi, nyt ne on tasan B-kokoa ja sehän on se tavallisin=)

Ja niin, farkkukokoni pieneni 29:sta 28:n, mikä ilahduttaa mua kuin mikä. Vielä muutama kilo pois, ja mahdun sentään hyvännäköisiinkin vaatteisiin. Tähän asti oon joutunut ostamaan sitä mikä mahtuu päälle, nyt voin panostaa kunnon kissalookiin.

Ja joo, tosiasia on se, et en tykkää rääkätä itseäni. Täytynee tästä eteenpäin, koska ympärilläni on hottia porukkaa, eivätkä ne välitä musta jos en ole tietyn näköinen. Eihän musta mitään missiä saa, mutten ole mikään sammakokaan.

Tavoite seuraavalle vaakavierailulle: 59,00

EI herkkuja, vaaleaa leipää eikä pastaa. KYLLÄ kasviksille, rasvattomalle lihalle ja ruisleivälle (kohtuus kaikessa)

 

Olen vannoutunut lihansyöjä, mutta todistan sen, että lihallakin paino putoaa. Uskokaa pois.

 

Ja olen vakavissani laihdutuksen kanssa.

Yksi blogi ei enää riitä, niinpä perustan tänne useita. Tämä on tavoiteblogi: olen laihdutuskuurilla ja haluan näyttää hyvältä. Niinpä laitan tänne kaikki mokani ja onnistumiseni, ihan omaksi ilokseni. Jos joku inspiroituu tästä - hyvä hyvä, jos joku närkästyy, omapa asiansa.

Okei, tänä aamuna 173 cm pitkä olemukseni painoi 59,7 kiloa. Painoa olen yrittänyt saada alas jo reilun kuukauden verran. Aloittaessani painoin lähemmäs 64 kiloa, joten olen jo saanut ostettua uudet, kokoa pienemmät farkut=)

Laihdutan terveellisesti, laitan tänne päivärytmini myöhemmin.

Olen alkanut aikuistua, ja pukeudun nykyään mustaan ja joskus farkkuihin. Kesäisin osaan käyttää myös värejä, mitä teini-ikäinen minä oli vannonut olla tekemättä koko elämänsä ajan. Siitäs sai.

Hiukseni ovat pakkomielteeni. Kampaamokäyntini yleensä epäonnistuvat, joten tulette vielä kuulemaan paljon mielipiteitä siitä, mitä olisi voinut tehdä toisin. Juuri nyt minulla on vino otsatukka ja loput hiukset roikkuvat vyötärölle asti.

Täytyy mennä, jatketaan myöh=)